Napakymppimyyntiä ja varkaus

Maaliskuu on ollut tähän mennessä mielenkiintoisin ja tapahtumarikkain kuukausi tänä vuonna. Yksi haaveistani täyttyi, kun sain korttejani myyntiin Helsinkiin Putinki-kauppoihin Runebergin ja Korkeavuorenkadulle. Kiikutin myös pienen erän kortteja myyntiin Madeby Helsinki-liikkeeseen Katariinankadulle ja iloitsin onnistumisen tunteesta. Kevätaurinko paistoi naamaan ja mielessä soi Pharrell Willamsin “Because I´m happy, clap along if you feel like a room without a roof…”

Ihana Putinki Korkeavuorenkadulla.

Näiden hyvin tapahtumien aikoihin tapahtui myös todella hämmentävä asia painopaikassa, jossa painatin erän korttejani. Päivää ennen kuin hain tuotteet, ilmestyi Instagramiin kuva tuotteistani erään tuntemattoman ihmisen tiliin ja kuvan alle ole tägätty Papellian nimi. Ensimmäinen ajatus, joka pompahti mieleen: “Mahtavaa, joku mainostaa korttejani!” Seuraava ajatus: “Miten kuvassa voi olla mukana kortti, mikä ei ole vielä myynnissä, en itsekään ole sitä vielä saanut ja jonka olen lähettänyt painatettavaksi vain siihen yhteen painopaikkaan?”

Joku on ottanut mun korttejani painosta, kuka? Saako painossa työskentelevä henkilö ottaa asiakkaansa tuotteita? Onko noi jotain koevedoksia, mitkä muuten olisi mennyt roskiin?

Päässä risteili ristiriitaisia ajatuksia. Olin iloinen mainonnasta ja ilmeisesti tuotteistani tykättiin, jee! Mutta silti tuli jotenkin outo olo, että nyt tässä on kyllä jotain hämärää ja multa on otettu jotain, mistä ei ole maksettu tai edes kysytty lupaa.

Uunituoreet painotuotteet ja kortti, joka ilmestyi someen ennen aikojaan.

Lähdin selvittelemään asiaa. Yhden vastaamattoman sähköpostin jälkeen soitin henkilölle, johon olin ollut yhteydessä aikaisemmin. Selitin asian ja hän hämmentyneenä ihmetteli mistä kortit olisi voinut “vuotaa” ulos. Olin ottanut kuvakaappauksen instagram-kuvasta ja lähetin sen hänelle ja pian sainkin jo sähköpostin, jossa selvitettiin tapahtunutta.

Eräs painopaikan työntekijä X oli ottanut korttejani ilahduttaakseen ystäväänsä Y. Tämä Y oli sitten puolestaan instagrammannut kuvan, ilmeisesti tietämättä mistä kortit oli peräisin.

Painopaikka pahoitteli tapahtunutta ja kirjoitti, että olivat painaneet minulle kortteja enemmän kuin olin tilannut, eli olin saanut jokaista mallia ekstraa. Eli rahallisesti asia oli ok, mutta väistämättä mietin, voinko luottaa enää samaan paikkaan uudestaan. Harmitti myös Y:n puolesta joka oli vaan halunnut mainostaa kortteja, mutta sitten hänen kuvansa johti tähän tilanteeseen. Kamala soppa, joka johti luottamuspulaan painopaikkaa kohtaan, varmasti ongelmiin painopaikan ja työntekijä X:n välille, ongelmiin X:n ja Y:n välille ja menetin myös todennäköisesti Y:n mielenkiinnon tuotteitani kohtaan tapahtuneen johdosta.

Kaikkea sitä vastaan tulee. On kuitenkin hyvä, että selvitin asian. Varkaus on varkaus, oli se iso tai pieni. Ja toimeentuloni on kiinni tuotteissani, jos niistä tykkää niin silloin niitä voi ostaa. Nyt mietin jo uudenlaista slogania: Papellian tuotteet – niin hyviä, että niitä varastetaan 😛

– Katri

2 thoughts on “Napakymppimyyntiä ja varkaus

  1. Maikki says:

    Harmittavaa, mutta liputan tuolle että tunnet oman ja tuotteesi arvon ja pidät sen puolia että saat työstäsi sille kuuluvan maksun ennemmin kun painaisit asian villaisella. 🙂 kortit näyttää hyvältä, kyllä ne kaupaksi menee, tsemppiä!
    Meillä myymälässä yritettiin varastaa lyhyen ajan sisällä yhtä tiettyä tuotetta muutamaan eri kertaan (varkaat toisistaan tietämättä). Myytiin ne hetken aikaa tarjoushinnalla sloganilla: “Nyt niitä saa vähän halvemmalla, ettei ihan varastaa tarvisi”.

    • Katri says:

      Kiitos viestistä ja positiivisesta palautteesta! Hyvä mieli tässä tulee 🙂

      Voi ei, mitä teilläkin tapahtunut myymälässä! Hyvä, että varkaat jäi kiinni ja todella hauska idea käyttää tapahtunutta tossa alennuskampanjassa 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *